Tekoäly on oikeasti hyvä monessa asiassa. Käytän sitä itsekin. Se auttaa jäsentämään tietoa, ehdottaa vaihtoehtoja, nopeuttaa luonnostelua ja hoitaa tylsää mekaanista työtä, johon ennen kului helposti tunteja.\
Parhaimmillaan se vapauttaa aikaa siihen, missä ihmistä oikeasti tarvitaan. Ongelman ymmärtämiseen, luovaan työhön, valintojen tekemiseen ja vastuun kantamiseen.
Siksi minusta ei ole kovin kiinnostavaa väitellä siitä, pitäisikö tekoälyä käyttää vai ei. Paljon olennaisempaa on miettiä, mihin sitä käytetään ja mitä meiltä jää tekemättä sen vuoksi.
Missä apu muuttuu laiskuudeksi?
Raja ei kulje siinä, kuinka paljon tekoälyä käyttää. Se kulkee siinä, ymmärtääkö käyttäjä mitä on tekemässä ja pystyykö ottamaan lopputuloksesta vastuun.
Järkevässä käytössä ihminen osaa arvioida saamansa vastauksen, huomaa oudot kohdat ja pystyy jatkamaan työtä myös ilman tekoälyä. Tekoäly nopeuttaa tekemistä, mutta ei päätä sen suuntaa.
Laiskaksi käyttö muuttuu silloin, kun ensimmäinen uskottavalta kuulostava vastaus kelpaa sellaisenaan. Tekstiä ei tarkisteta, ratkaisua ei ymmärretä eikä kukaan oikein osaa sanoa, miksi lopputulos on juuri tällainen.
Hyvä testi on yksinkertainen. Pystytkö perustelemaan lopputuloksen omin sanoin ja ottamaan siitä vastuun? Jos et pysty, tekoäly ei enää auta sinua työssäsi. Se tekee työtä, jota kukaan ei kunnolla valvo.
Kun kaikki alkaa näyttää samalta
Yksittäinen keskinkertainen teksti tai kömpelö kuva ei yleensä kaada mitään. Suurempi ongelma syntyy tavasta toimia.
Jos tekoälyllä korvataan jatkuvasti perehtymistä, keskustelua ja ammattitaitoa, yrityksen oma osaaminen alkaa vähitellen ohentua. Samalla katoaa helposti jotain muutakin: yrityksen oma ääni.
Tämän huomaa erityisen hyvin mainoksissa. Sosiaalinen media on täynnä tapahtumien, ravintoloiden ja baarien mainoksia, jotka näyttävät yrityksestä riippumatta lähes samoilta. Ei tunnu olevan väliä sillä, ollaanko Utsjoella vai Turun saaristossa. Samat värit, samanlaiset ihmiset, sama ylivedetty innostus ja sama tapa kirjoittaa.
Katso vaikka itse.
Markkinoinnin tarkoitus on tietysti kertoa, mitä myydään ja miksi se on juuri nyt kiinnostavaa. Samalla mainoksen pitäisi kuitenkin auttaa muistamaan, kuka sitä myy.
Jos mainoksen nähtyään ei enää muista yritystä, tuotetta tai edes sitä mitä mainostettiin, nopeasta tekemisestä saatu hyöty jäi aika pieneksi.
Tekoälyllä voi tehdä nopeasti siistin mainoksen. Ongelma on siinä, että siisti ei vielä tarkoita tunnistettavaa, kiinnostavaa tai hyvää.
Valmis ei ole sama asia kuin hyvä
Sama ilmiö näkyy muuallakin kuin mainoksissa.
Asiakkaille päätyy väitteitä, joita kukaan ei tarkistanut. Ohjelmistoon kertyy koodia, jota kukaan ei ymmärrä. Asiakaspalvelu kuulostaa sujuvalta, mutta ei ratkaise asiakkaan asiaa.
Työ valmistuu nopeasti, mutta säästetty aika käytetään myöhemmin virheiden korjaamiseen ja epäselvyyksien selvittämiseen.
Ammattilaisen arvo ei ole siinä, kuinka nopeasti hän saa jotakin näkyviin. Arvo syntyy siitä, että hän ymmärtää mitä ollaan tekemässä, kenelle se tehdään ja miksi juuri tämä ratkaisu on oikea.
Mainonnan ammattilainen miettii, kenelle puhutaan, mitä kannattaa sanoa, miltä yrityksen kuuluu kuulostaa ja mikä jää ihmiselle mieleen. Hän voi aivan hyvin käyttää tekoälyä työssään. Minäkin käytän.
Ero on siinä, että työkalu palvelee ideaa. Ideaa ei keksitä vain siksi, että työkalu osaa tuottaa jotakin nopeasti.
Siksi suosittelen käyttämään ammattilaisia etenkin silloin, kun lopputulos näkyy asiakkaille. Tekoäly voi nopeuttaa luonnoksia ja tuotantoa, mutta yrityksen ääntä, makua ja ymmärrystä asiakkaasta ei kannata ulkoistaa sille.
Ohjelmiston pitää toimia ilman tekoälyä
Sama periaate koskee ohjelmistoja.
Tekoäly voi tiivistää, luokitella, ehdottaa ja auttaa löytämään olennaisen. Se voi olla todella hyödyllinen osa ohjelmistoa. Sen ei silti pitäisi olla koko ohjelmiston perusta.
Jos tilauksen käsittely, tehtävän löytäminen tai asiakkaan palveleminen riippuu kokonaan ulkopuolisesta kielimallista, ohjelmiston toimintavarmuus on annettu jonkun muun käsiin.
Palvelu voi hidastua, muuttua, kallistua tai olla hetken kokonaan poissa käytöstä. Se voi myös vastata tavalla, jota kukaan ei osannut odottaa. Käyttäjälle syyllä ei ole merkitystä. Käyttäjän tarvitsema toiminto joko toimii tai ei toimi.
Rakennan mieluummin järjestelmän, jonka perusasiat toimivat varmasti ja jonka päälle tekoäly tuo jotain lisää. Jos kielimalli ei ole saatavilla, ohjelmistosta katoaa korkeintaan avustava ominaisuus. Sen kyky hoitaa varsinainen tehtävänsä säilyy.
Mieti myös, mitä tekoälylle annat
Helppous saa unohtamaan nopeasti, että tekoälypalveluun kirjoitettu sisältö voi päätyä oman organisaation ulkopuolelle käsiteltäväksi.
Asiakastietoja, henkilötietoja, liikesalaisuuksia, salasanoja, avaimia tai luottamuksellista lähdekoodia ei pidä kopioida palveluun vain siksi, että se on kätevää.
Asiakastietojen kohdalla pitää muistaa myös se, mihin tarkoitukseen tiedot alun perin annettiin. Jos asiakas antoi yhteystietonsa tilausta, ajanvarausta tai asiakaspalvelua varten, se ei automaattisesti tarkoita, että tiedot saa viedä ulkopuoliseen tekoälypalveluun analysoitavaksi.
Onko yrityksellä oikeus antaa tekoälypalvelulle asiakkaan nimi, yhteystiedot, ostohistoria tai viestit? Mitä asiakkaalle kerrottiin tietojen käytöstä? Mihin käsittely perustuu ja sopiiko uusi käyttötapa siihen tarkoitukseen, jota varten tiedot kerättiin?
Tietoja kerättäessä tekoälypalveluja ei ehkä ollut nykyisessä muodossaan edes olemassa. Se ei silti tarkoita, että vuosien varrella kerättyjä tietoja saisi nyt käyttää miten huvittaa. Henkilötietojen käsittelyä säätelevät lait riippumatta siitä, kuinka uusi tai hyödyllinen työkalu on kyseessä.
Ennen tekoälypalvelun käyttöönottoa kannattaa selvittää, mitä tietoja palveluun siirtyy, missä niitä käsitellään, kuinka kauan niitä säilytetään, kuka niihin pääsee käsiksi ja voiko palveluntarjoaja käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa. Samalla pitää arvioida, mitä asiakkaalle on kerrottava tästä käsittelystä.
Yrityksessä jokaisen ei pitäisi joutua arvaamaan näitä rajoja itse. Tarvitaan yhteiset ohjeet siitä, mitä palveluja saa käyttää ja millaista tietoa niihin saa kirjoittaa.
Käytetään tekoälyä, mutta käytetään myös päätä
Tekoäly ei tee ammattitaidosta, huolellisuudesta tai omasta ajattelusta tarpeetonta. Minusta asia on oikeastaan päinvastoin.
Kun keskinkertaista sisältöä saa napin painalluksella rajattomasti, harkinnasta ja omasta kädenjäljestä tulee entistä arvokkaampia.
Tekoälyn kannattaa antaa nopeuttaa, ehdottaa ja poistaa turhaa työtä. Ymmärrys, päätökset ja vastuu kannattaa silti pitää ihmisellä.
Ja ohjelmistot kannattaa rakentaa niin, etteivät ne lakkaa olemasta hyödyllisiä sillä hetkellä, kun kielimalli vaikenee.